Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen nostettava Suomen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen, panostamaan laaja-alaisesti työllisyyspolitiikkaan sekä investoimaan hyvinvointiin, koulutukseen ja asuntoihin. Järjestöjen suosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi. Euroopan komission maakohtaiset suositukset Suomelle julkistettiin 23.5.

Euroopan komission huomiot Suomen talouden ja politiikan kehityksestä olivat maaliskuussa julkaistussa maaraportissa varsin positiivisia. Komissio kuitenkin totesi, että köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämisen tavoite ei ole lähentynyt lainkaan ja viimeaikaiset sosiaaliturvan indeksijäädytykset saattavat heikentää tilannetta ja eriarvoisuus voi olla tulevina vuosina lisääntymässä. SOSTEn selvitys osoittaakin, että viime vuosina tehtyjen perusturvan leikkausten, erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten, seurauksena pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut.

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010-2020 välisenä aikana. Vaikka Suomi toteaa kevään 2018 kansallisessa uudistusohjelmassaan, että köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä mittaavassa tavoitteessa ollaan matkalla kohti vuodelle 2020 määriteltyä tavoitetasoa, on tavoitteena oleva 770 000 edelleen varsin kaukana. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 849 000 henkilöä vuonna 2016.

Köyhyyden vähentämistä ei huomioitu EU-ohjausjaksoon liittyvissä komission maakohtaisissa suosituksissa. Komission suositukset liittyvät sote- uudistusten läpivientiin, työllistymisen kannustimiin ja kotitalouksien velkaseurannan kehittämiseen luottorekisterin avulla.

”Konkreettiset teot köyhyyden vähentämiseksi ovat olleet vähäisiä, vaikka köyhyyteen olennaisesti liittyvä eriarvoisuus on noussut viime aikoina keskusteluun entistä vahvemmin,”, EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen sanoo.

”Komission tulee painottaa nykyistä enemmän talouden ja sosiaalisten vaikutusten tasapainoa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen ja uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun myötä on EU-ohjausjakson sanottu ottavan sosiaaliset vaikutukset huomioon paremmin kuin koskaan”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuvat lähinnä sote-uudistus ja työllistymisen kannustimet. Suomelle on mm. asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä. Se, tai sosiaalinen ulottuvuus muutenkaan, ei juuri suosituksissa näy ”, pääsihteeri Kiukas painottaa.

SOSTE ja EAPN-Fin suosittelevat, että

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrä on käännettävä laskuun. Tämä vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.
  2. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen. Kasvupalvelu-uudistuksessa on varmistettava heikossa työmarkkina-asemassa olevien laadukkaiden palveluiden saatavuus ja riittävät resurssit valmennukseen ja tukeen, työ- ja toimintakykyä tukeviin palveluihin sekä palkkatukeen.
  3. Sote-uudistus tulee toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuuden kaikille. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää mm. huono-osaisten erityisryhmien palvelujen turvaamista ja resursointia sekä panostamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  4. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemiseksi lapsiperheiden ja nuorten köyhyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille sekä korottamalla perhe-etuuksien tasoa.
%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close