Aloite

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on laittanut vireille kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on nostaa syyperusteisten toimeentuloturvaetuuksien vähimmäistasoa sekä takuueläkettä noin tuhanteen euroon kuukaudessa.

Suomalainen köyhyys näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Puolella miljoonalla suomalaisella on vakavia toimeentulo-ongelmia, koska heidän tulonsa eivät riitä välttämättömiin menoihin ja kohtuulliseen kulutukseen. Perusturva on jäänyt jälkeen ansio- ja hintakehityksestä, ja viimeaikaiset leikkaukset ja indeksijäädytykset perusturvaan ovat aiheuttaneet kansalaisille kasvavaa tarvetta turvautua toimeentulotukeen.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki takuutulosta, joka olisi noin tuhat euroa kuukaudessa. Takuutulo turvattaisiin kaikille syyperustaisia perusturvaetuuksia saaville. Näitä ovat päiväraha sairauden, äitiyden, vanhemmuuden ja isyyden johdosta, kuntoutusraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan päiväraha. Perusturvaetuuksista jäisi verojen jälkeen käteen noin 790 euroa kuukaudessa. Myös takuueläke nousisi noin tuhanteen euroon.

Takuutulo:

  • Parantaisi ansio- ja hintakehityksestä jälkeenjäänyttä perusturvaa
  • Parantaisi mahdollisuutta kohtuullisen kulutukseen
  • Vähentäisi pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta
  • Vähentäisi tarvetta turvautua leipäjonoihin
  • Vähentäisi köyhyyttä ja eriarvoisuutta

Suomi on saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useamman huomautuksen perusturvaetuuksien liian alhaisesta tasosta. Takuutulon avulla Suomi noudattaisi jälleen Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan tekemiään sitoumuksiaan, joissa määritellään alaraja sosiaaliturvaetuuksille.

Miten Takuutulo rahoitettaisiin?

Takuutulon ja takuueläkkeen korottamisen kustannukset ja vaikutukset on arvioitu mikrosimulaation SISU – mallilla käyttäen hyväksi vuoden 2015 laajaa rekisteriaineistoa. Mikrosimulointi mahdollistaa tulonsiirtojärjestelmään kohdistuvien lainsäädäntömuutosten monipuolisen vaikutusarvioinnin.

Uudistuksen nettokustannusvaikutus olisi noin 950–1000 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksen kustannuksia vähentää se, että se samalla lisäisi valtion ja kuntien verotuloja. Pienituloisille perusturvana maksettu raha siirtyisi pääosin suoraan kulutukseen ja hyödyttäisi siten kansantaloutta. Tätä positiivista vaikutusta mm. kulutusverotuksen kasvuun ei ole huomioitu kustannusvaikutuslaskelmassa.

Uudistus voitaisiin rahoittaa mm. korottamalla pääoma- ja palkkaverotusta, vähentämällä tarpeettomia yritystukia, valvomalla aiempaa tehokkaammin harmaata taloutta sekä puuttumalla veronkiertoon. On myös mahdollisuus korottaa sairausvakuutus- ja työttömyysturvamaksuja, joilla näitä etuuksia rahoitetaan. Rahoitukseen riittäisi jo sekin, että palautettaisiin pieni osa viime vuosikymmeninä tehtyjä veroalennuksia.

Lue lisää aloitteesta täältä.

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close